Simppa oli Ukon ja Mimmin (kyllä, sisarusten) pentu, kylläkin puhdas vahinko. Lopetettiin pahan kaihin takia tosi nuorena. Syntyi 10.10.2007 ja kuoli 19.11.2011. Aivan mahtava koira, ikävä on edelleen kova♥
Kylli ja Julle oli mun ensimmäiset rotat, jotka sain joltakin siskoni kaverinlta. Kylli oli valkea, äkänen, puri eikä tykännyt ihmisistä oikein paljoa. Julle taas oli vähän arka mutta pystyi käsittelemään. Myin rotat yhdelle kasvattajalle, ja myöhemmin kuulin käärmeiden syöneen ne... Pieni viha pisti mua takaraivossa... Kuitenkin nyt tytöt on pilven reunalla ilman kipuja ♥
Kiki ja Niki oli sitten mun toiset rotat, jotka otin ihan poikasina. Kasvoivat hyvin, mutta hirmu arkoja, vaikka kuinka paljon käsitteli. Lopulta en niiden kanssa paljoa ollut, koska piti käydä koulua Ruukissa. Sitten yhtenä viikonloppuna pidin tyttöjä irti meidän vessassa, ja näin miten pelokkaita molemmat oli kyyhöttäen roskiksen takana nurkassa yli tunnin liikkumatta mihinkään, tiesin että oli sen lopullisen päätöksen aika..
Samana iltana kävin hautaamassa rakkaat tyttöni raivaukselle ja sytytin heille kynttilän, ettei ollut pimeä matka taivaaseen ♥
Hopea oli siskoni poni tai hevonen kummaksi sen halusi luokitella. Mun elämäni rakkaus, oli mulle lojaalein eläin mitä oon tavannut, sielunkumppani, meidän luottamus ja yhteys oli jotain sellaista, mitä en käsitä vielä tähänkään päivään mennessä. Minun hevonen, niin kaikki sanoi, vaikka paperilla sisko Hopean omistikin.
Sydämeni särkyy joka kerta kun ajattelen mun mammuttia, kuoli vanhuuteen, sisäelinten pettämiseen.
13.11.2012 Olin vierellä loppuun asti, se oli raskainta mitä olen ikinä joutunut tekemään...
Jane oli Milkan äiti, vanhuus vei meidän muorin. Hirveä viha kaikkiin eläimiin jotka olivat lähelläkään kissan kokoa. Vanhuuttaan muuttui ihanan hempeäksi ja hellyydenkipeäksi. Varmasti koira jonka tulen aina muistamaan, pieni mutta pippurinen♥ rip 9.8.2014
Likka oli mun ystäväni hevonen, mutta sitäkin rakkaampi ♥ En löydä vieläkään sanoja.. Ikävä on edelleen.
Olin niin paljon sen elämässä mukana, näin kuinka pienestä varsasta kasvoi kaunis tamma♥
rip 3.11.2014
Ukko ja Mimmi lähti taivaaseen 14.7.2016. Molemmat oli jo vanhoja ja sairaita, ja vihdoin mun isä sai aikaseksi päästää rakkaat paremmille metsästysmaille. Suunnaton ikävä jäi, mutta sitäki suurempi kivi tippu hartioilta♥
Likka oli mun ystäväni hevonen, mutta sitäkin rakkaampi ♥ En löydä vieläkään sanoja.. Ikävä on edelleen.
Olin niin paljon sen elämässä mukana, näin kuinka pienestä varsasta kasvoi kaunis tamma♥
rip 3.11.2014
Ukko ja Mimmi lähti taivaaseen 14.7.2016. Molemmat oli jo vanhoja ja sairaita, ja vihdoin mun isä sai aikaseksi päästää rakkaat paremmille metsästysmaille. Suunnaton ikävä jäi, mutta sitäki suurempi kivi tippu hartioilta♥
Mimmi♥
Elämäni koira, Ukko♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti